maanantai 5. toukokuuta 2008

Xdream rapsa!


Tiimi lähti joukkueella Pete, Janne ja Laura Viron Xdreamiin (27.4). Lisäksi matkassa oli mukana kakkosnyrkki Mika Pasonen, Tom Asklöf ja Niko Toimela. Matkaan lähdettiin lauantai aamulla. Viikarilla yli ja ruoka oli muuten hyvää ja saatiin syödä posliini lautasilta.

Rantautumisen jälkeen kruisailtiin suoraan Kloogan kylään missä kisa seuraavana aamuna n. 30km Tallinasta länteen käytäisiin. Pikainen majoittuminen.

Kamat päälle ja lähdettiin pienelle fillarilenkille. Kolmen vartin pyörittelyn jälkeen oltiinkin taas takas kämpillä. Vuorossa oli nopea ruokailu ja sen jälkeen "kuka on kuka" kisa. Kisa käytiin karting radalla ja parhaasta ei jäänyt epäselvyyttä - tälläkään kertaa.

Kämpillä käytiin vielä illan päätteeksi potkimassa talven mittaan luistimiin kertyneet pölyt pois.

Kisa:
Aamulla herätys klo 07.00 ja kevyt aamupala. Kisapaikalle n. klo 08.00. Kamat kisakuntoon ja pientä mietintää miten energiahuolto yms tapahtuu kisassa. Lähdettiin liikkeelle kahden repun taktiikalla.
Siirryttiin lähtöalueelle hyvissä ajoin n. 10min ennen starttia. Numeromme oli 52. Oltiin siis hieman puolivälin paremmalla puolella. Kisassa oli mukana n. 120 kolmihenkistä joukkuetta. Kartat oli maassa rullalla, ne sai ottaa vasta 1min ennen lähtöä. Kartan jaon jälkeen hyökkäsimme eturiviin ettei jäätäisi muiden jalkoihin. Startti tapahtuikin hyvin ja kirmasimme kärjen tuntumassa 400m matkan kanooteille. Ensimmäinen osuus oli 8km kanoottimelonta. meille hyvä koska olin melko varma ettei me siinä ainkaan jäätäisi parhaille miesjengeille yhtään. Ensimmäisen kilometrin Viron Salomn Adventure kulki kärjessä, mutta kohta heitimme jo vilkun päälle ja teimme lähes sadan metrin raon muihin kanootteihin. Ykkösrasti oli hieman epäselvä. Janne hyppäsi rantaan sitä etsimään. Me meloimme vielä seuraavaan kaislikkoon joka näytti ehkä rastin olopaikalta. Takana tuleva kanootti armada hajosi rantakaislikkoon. Melottiin Lauran kanssa kaislikon sisään ja siellähän se oli. Otin leiman varmuuden vuoksi ja aloin huutelee Jannee. Jannekin pääsi kanoottiin muutaman minuutin kuluttua. Käteen oli tullut kunnon vekki kaisloista. Liikkelle kun pääsimme kärki oli jo kaukana. Virhettä tuli arviolta 3-5min. Olimme tippuneet n. sijalle 10. No eihän siin auttanu ku meloa. Puolen tunnin melomisen jälkeen oltiin taas toisena kun lähestyttiin toiseksi viimeistä rastia. Janne hyökkäsi taas autiorakennukseen rastia poimimaan. Se ei kuitenkaan taaskaan käynyt kuin elokuvissa ja siinäkin taisi virhettä tulla 1-2min. Oltiin kuitenkin selvästi kakkosena ja ykkönen oli noin 2min meitä edellä. Löimme kaasun pohjaan ja kymmenen minsan kuluttua rantauduimme melontaosuudelta 10sek kärjen jälkeen. Muut ennakkosusoikit olivat jääneet minuutteja. Hieno oli melontaosuus meloa kanooteilla kun kalusto oli samanlaista kaikilla.

Seuraavaksi oli vuorossa 6km juoksuosuus. Heti k-pisteeltä kartalta ulos. Hyvä alku. Virheeseen meni minuutin verran aikaa. Ykköselle tultaessa kuntosarjan kilpailijat olivat rastia leimaamassa oikein urakalla (kuntosarjassa oli muuten 160 kolmihenkistä joukkuetta). Pienen odottelun ja röyhkeyden jälkeen päästiin leimaamaan. Odotusta tuli taas varmaan 1-2min. Mutta saattoi tulla myös takaa-ajajillekin. Loppu osuus sujui hyvin ja tultiin selvässä kärjessä vaihtoon.

Seuraavaksi oli vuorossa Bike ralley. Eli fillarin mittariin tuijottamaista ja käännökset oli paperiin merkitty nuolilla. Matkalla oli muutama quest tehtävä. Ensimmäinen tehtävä oli etäisyyden arviointi kolmeen kohteeseen. Jonkin verran meni pieleen ja siitä johtuen kärsimme 1,5min aikasakon. Toinen "aikasakko" tulikin kun lähdimme questista väärään suuntaan yli 300m päähän ja siitä takaisin. Ihmettelyineen varmaan parin minuutin virhe. Tipuimme toiseksi. Puolen tunnin ok sujuneen fillarin jälkeen tultiin toiselle quest tehtävälle joka oli armeijan esterata. Hölkkäsimme reitin ympäri ja jatkoimme vaihtoon. Vaihdossa jalkaan luistimet ja kengät reppuun. Sitsemän kilometrin luistelu meni mukavasti. Vaihdossa taas juoksujalkineet repusta ja coastaleering juoksuun rantaviivaa pitkin. Yhdessä vaiheessa nousimme turhaan korkean penkereen päälle ja yhdessä kohdassa kiersimme kartasta korkealta näyttävää kanjonia joka todellisuudessa lienee ollut ylimentävissä helposti. Vaihton pari minsaa Salomonin perässä joka tällä osuudella juoksi meitä kovempaa.

Fillarit taas alle. Viiden minuutin fillarin jälkeen quest tehtävä. Laskeutuminen korkeasta tornista. Tehtävän piti suorittaa kaksi joukkueenjäsentä. Mentiin Jannen kanssa.

Matka jatkui fillarilla taas parikymmentä minuuttia seuraavalle quest tehtävälle. Rantakivistä piti kasata 111cm korkea kivikasa, Pientä häröilyä oli ilmassa mutta saatiin torni kuitenkin pystyyn. Veikkaisin että tässä otimme taas turpaan jonkin verran. Olimme edelleen kolmantena, mutta ISC Adventure alkoi olemaan melko lähellä meitä. puolivälissä pyöräilyä tulikin sitten kuitenkin oikein emäpummi. Ensin etsimme rastia väärästä rauniosta ja kun oikea raunio löytyi, emme nähneet rasia sen sisässä. Lopulta toinen joukkue meni sinne sisään ja mekin löysimme ilman rastilippua roikkuvan leimasimen raunion katosta. Virheeseen kului aikaan todennäköisesti 6-8 minuuttia. ISC ohitti meidät tässä hässäkässä. Toisena ollut joukkue oli kuitenkin näkötuntumalla. Eri reitinvalinnan johdosta pääsimme kuitenkin heidän niskanpäälle. Kilsa ennen maalia oli vielä quest tehtävä. Kirveen heitto. Heitin kaikki kolme heittoa meidän joukkueelle ja tietenkin ilman osumaa. Sakkona oli kiertää viitoitettu n. 100m pituinen lenkki. Tuskin oli moni joukkue saanu pikkukirvestä jäämään pystyyn. Jälkiäkin oli meidän maalitaulussa ainoastaan muutama, vaikka joukkueita tästä kilpa- ja kuntosarja mukaanlukien oli mennyt kymmeniä.
Rullailimme maaliin. Tappiota tuli lopulta 16min kärkeen ja toiseen sijaan 5min.

Kisa sujui fyysisesti loistavasti. Typerät virheet ietenkin hieman harmittivat kun ilman niitä oltaisiin jopa päästy mahdollisesti ihan voittokamppailuun mukaan. Lisäksi meidän repputaktiikka ei ollut onnistunut. Paikalliset tiimit polkivat lenkkareissa ja pelkän juomavyön turvin, me menetimme useita minuutteja varusteiden vaihdossa ja pakkamisessa reppuun. Ensi kerralla on tämäkin opittu.

Kilpailun jälkeen ajelimme taas karting radalle ja ajoimme "kuka on kuka" kisan. No, mikään ei yhdessä ollut muuttunut.

Takaisin tultiin Tallinkilla. Viikarin hyvästä seisovasta innostuneena menimme nytkin seisovaan. Ruoka oli täysin ala-arvoista suppeine valikoimineen. Lisäksi ruoka maksoi 25e kun se viikkarilla oli maksanu 20e. Kaiken lisäksi tarjolla oli ainaostaan pahvilautaset, muovi ruokailuvälineet ja muovimukit. Hieman maailmaan kiertäneenä rankkaisin ruuan hinta-laatusuhteelta huonoimmaksi mitä olen missään päin maailmaa syönyt. Maita on kuitenkin koluttu jo n. 70kpl. Ei ikinä enää kiitos!

Xdreamiin sitä vastoin täytyy päästä uudelleen. Huippujärjestelyt kaikin puolin. Lisäksi joukkuemäärä on aivan käsittämätön, mistä niitä harrastajia löytyy? Tänä vuonna kuntosarjan 150 paikkaa / osakilpailu myytiin loppuun jokaiseen neljään kisaan kolmessa tunnissa!