Eipäs lähdetäkään Viroon

Janne.K. Mononen on sairastunut ankaraan flunssaan ja joutuu lepäilemään sekä Marcialongan että Viron reissujen yli. Näin ollen eivät myöskään Eepo ja Mikael lähde Viroon, koska riittävän "kevytkenkäisen" ja suoritusvarman joukkuetoverin värvääminen olisi kenties ylitsepääsemättömän hankalaa näin pitkään suunnistuskisaan näin lyhyellä aikataululla. Harmitus on suuri.

Viron reissu lähestyy

Multisport.fi joukkue kisailee Virossa Nike Winter Xdream kisassa 1.2. kokoonpanolla Janne Mononen, Eero Jäppinen ja Mikael Donner. Mikael on uusi vahvistus tiimin kisailukokoonpanossa ja tuo kehiin suunnistustaitoa, kokemusta ja kovaa kuntoa. Mikael on nimittäin voittanut mm. suunnistuksen normaalimatkan Suomen mestaruuden vuonna -96 ja senkin jälkeen pärjännyt aika mukavasti.

Taso kisassa on kova. Etukäteen kovin vastus lienee virolaisista suunnistajista koottu EKJ SK -tiimi (Kraas, Nõmm, Kärner). Yhteensä kolmen hengen joukkueita on ilmoittautunut pari viikkoa ennen kisaa jo 165 kpl, eli ei metsässä ihan yksin tarvitse tetsailla.

Liikkumismuoto on kisassa vapaa: juosten, hiihtäen, fillarilla, potkukelkalla tai ihan millä vain haluaa, kunhan siinä ei ole moottoria. Viime vuonna mentiin vain juosten, mutta nyt ehkä keksitään jotain uutta - tai sitten ei. Aikaa voittajilta kuluu etukäteistietojen mukaan n. 4,5 tuntia, eli jos koko matkan meinaa juosta, niin mistään ihan kevyestä pikku lenkurasta ei ole kyse.

Kisan sivut: http://www.xdream.ee/

Hiihtoa ja sekalaista ulkoilua

Vuosi 2009 on alkanut tiimin jäsenillä hiihtopainotteisesti, muuta harjoittelua kuitenkaan unohtamatta.

Viikonloppuna Jämillä käydyissä SM-hiihdoissa oli Laura kovassa iskussa ja saavutti naisten yhdistelmähiihdossa (7,5 perinteinen + 7,5 vapaa) erinomaisen 6. sijan. Myös 10 km pertsa kulki mallikkaasti: 9. sija. Sprintissä sijoitus oli 22.

Jenni oli naisten 1o km pertsalla 43.

Janne puolestaan oli sekä sprintissä että 15 km pertsalla 65. Yhdistelmähiihdossa (15 km p + 15 km v) sijoitus oli 50. Jannen isku ei ollut samaa luokkaa kuin aikaisempina vuosina. Syy lienee hiihtokilometrien vähyys mm. lumiolosuhteista johtuen ja kenties hiihtoharjoittelu ei muutenkaan ole ollut aivan optimaalista. Suurin yksittäinen syy lienee kuitenkin se, että tuloslistalla etupuolella olevat hiihtivät kovempaa. Janne lähtee seuraavaksi Italiaan näyttämään spagetinsyöjille kaapin paikkaa. Dolomiittien hienoissa maisemissa hiihdetään nimittäin 25 .1. 70 km mittainen ja kovatasoinen pitkänmatkan klassikko Marcialonga.

Eepo puolestaan kokeili itselleen uutta kilpailulajia, eli hiihtosuunnistusta. Kangasniemellä 3. ja 4. pv tammikuuta käydyistä karkeloista ei paljon jäänyt jälkipolville positiivista kerrottavaa ja tulos oli henkilökohtaisessa kisassa vähintäänkin surkea. Sijoitus oli 26., kun maaliin pääsi 29 hiihtelijää. Olosuhteet olivat lumen määrän puolesta melko kesäiset. Hiihtosuunnistus vaatii taidon ja kunnon lisäksi "kouliintunutta suksikalustoa", suksenpohjia säälimätöntä asennetta ja taitoa laskea ja juosta risukossa sukset jalassa. Samantyyppisiä elementtejä löytyy myös monista seikkailukisoista, eli ollaan väärässä paikassa väärät varusteet mukana ja pikkuisen saattaa homma välillä jopa ns. kyrsiä. Surkean suunnistuksen lisäksi onnistui Eepo mm. kadottamaan emittinsä matkalla. Parisprinttiviestissä oli Anttolan urheilijoiden joukkue Risto Haikonen+Eepo vähän parempi ja sijoitus oli 7/19, ei vähiten Riston ansiosta.

Markus "Kettu" Kettusta sen sijaan eivät Kangasniemen heikohkot lumiolosuhteet paljoa ketuttaneet. Tuloksena M35 sarjan suvereeni kakkossija. Viestissä Vihtavuoren Pamauksen pari Kettunen-Kettunen (Markus ja Heikki, ei sukua toisilleen, tiettävästi) kuitenkin taipui sijalle 14.

Suksilla liikkumisen lisäksi varsinkin Mikkelin osaston (Eepo) yhtenä harjoitusmuotona on ollut luistelu ja tarkemmin sanottuna retkiluistelu. Lajin nimitys on kuitenkin hämäävä, sillä ainakaan tiimin jäsenten kohdalla ei kyse ole mistään retkeilystä, vaan pekkakoskelamaisesta tykityksestä. No, ei kai nyt sentään. Välillä on hyvä ottaa vähän kevyemmin ja nautiskella luonnon tarjoamista ulkoliikuntamahdollisuuksista ilman, että jokaiseen mäkeen tykittää ihan täysillä. Varsinkaan kun mäkiä ei jäällä kovin paljoa ole. Joka tapauksessa on luonnonjäällä luistelu hieno tapa harrastaa liikuntaa ja nähdä ympäristöä vähän uudesta näkövinkkelistä. Ne harvat päivät, jolloin lajia voi harrastaa, kannattaakin hyödyntää. Saimaalla sopivia kelejä riitti n. viikon ajan.

Seuraava ponnistus joukkueena tulee olemaan Viron Xdream seikkailukisa helmikuun ensimmäinen viikonloppu, joka tulee käytännössä olemaan 4,5 tunnin suunnistuskisa, tosin rastit saa hakea vapaavalintaisessa järjestyksessä. Joukkueen muodostamisessa on kuitenkin ilmennyt pieniä ongelmia, sillä Pete ei pääse lähtemään reissuun. Saa nähdä millä kokoonpanolla viimevuotista kakkossijaa lähdetään parantamaan, vai lähdetäänkö ollenkaan.