keskiviikko 13. lokakuuta 2010

MM kisaraportti

Vuoden 2010 MM kilpailu käytiin Espanjan Castilla y Leonissa. Kisapaikka oli ollut tiedossa jo kolmisen vuotta ja kisaa silmällä pitäen itsekin kisasin samassa maakunnassa pari vuotta taaksepäin. Janne ja Outi kisasivat siellä viime vuonna. Joukkueemme kolmas jäsen oli Ruotsalainen Martin Flinta, jonka kautta järjestyi myös rahoitus kisaprojektiin - sekä joukkueelle nimi Thule Adventure Team.

Vuosien varrella Antonio de la Rosa on tehnyt mitä upeampia ratoja ympäri Espanjaa sekä myös muutamia Latinalaiseen Amerikkaan. Itse olen päässyt haistelemaan ratamestarityötä Kanarian saarten Hierrolle, Gran Canarialle, kahdesti Andalusiassa ja kertaalleen siis tulevaan kisa-alueeseen. Lisäksi olen aikoinaan kisannut Antonion järjestämässä kisassa Huelvassa.
Tämän vuoden MM kisarata ei itselle, eikä varmasti kellekään muullekaan tuottanut pettymystä. Itse rankkaisin sen kaikkien aikojen listalla TOP3:seen. Muut listan kaksi muuta kisaa olkoon Patagonian Eco Challenge 1999 ja Brasilian Mata Atlantica 2001.

Se mikä tuotti tämän vuoden kisassa pettymyksen oli omituisten aikahyvitysten käyttäminen sekä selvien sakkojen sakottamatta jättäminen. Palkintojenjako tilaisuus oli joukkueiden sijoitusten osalta lähinnä farssi. Adidas tiimi esim. hävitti leimauskorttinsa ja ei pystynyt esittämään neljää leimaa järjestäjille - EI sakkoa. Samainen joukkue hävitti numeroliivinsä heti kisan alussa - EI sakkoa. Blackwater joukkue + useampi muu joukkue jätti käymättä uudella pakollisella rastilla - EI sakkoa. Sijalle 8 sijoittunut ranskalaisjoukkue ei melonnut viimeistä melontaa ja sai silti top10 sijan. Tanskalaiset taistelivat loppuun asti sijoista 5-7. Seremoniassa käteen lyötiin muovilätkä 11 sijan kunniaksi. Tuskin tulokset tulevat jäämään voimaan kaikilta osin.
Ihmetystä tuotti itselle se että järjestäjät mainostivat kisaa sillä ettei kukaan saa lisäinfoa tai pysty hyödyntämään huoltajia tms kisassa. Itse tiesin kisasta kaksi viikkoa aikaisemmin enemmän kuin koskaan mistään kisasta. Kilpailun kaikki vaihtopaikat oli tiedossa, kaikki melontapaikat oli tiedossa, toinen köysipaikka oli tiedossa, suunnistuspaikka oli tiedossa. Vielä kaksi päivää ennen kisaa sain vielä selville kisan ensimmäiset osuudet, tosin sen olin jo voinut päätellä aikaisemmin melko varmasti miten kisa alkaa suurin piirtein. Helppo on näiden tietojen jälkeen heittää kysymys ilmaan, jos minä tiesin näin paljon kisasta, miten paljon tiesivät paikalliset joukkueet????? Voittajaksi selvinnyt Buff Thermocool mm. oli pitänyt alueella viikon mittaisen valmistautumisleirin muutamaa viikkoa ennen kisaa.

Miten tuohon farssiin sitten päädyttiin, tässä raporttia siitä.
Torstaina lähdimme Helsinki-Vantaalta kohti Epsanjaa. Paikalla oli myös Penat (Garmin Adventure) sekä heti uudelleen kastetut Vara Penat (Outdoor Store). Myös Omjakonin ylväät atleettivartaloiset seikkailijat tepastelivat kentällä. Perillä tapasimme myös Flintan joka lensi pelipaikalle suoraan Gothenburgista. Ensimmäinen ilta sujui lähinnä majoittuessa ja lisäinfoa haaliessa. Toinen päivä oli sitten varustetsekkiä. Muutaman huoneessa käynnin jälkeen saatiin kaikki tavaratkin näytettyä. Koiteltiin myös järjestäjän rajoja tietenkin. Kun piti näyttää 12h ruokia, näytin viittä elektrolyytti tablettia. Kaveri sanoi että ei noi riitä. Sanoin että riittää, tässä on itse asiassa voimaa 36 tunniksi. Hieman kakoen kaveri ne hyväksyi. Muutamaa minuuttia myöhemmin heppu tuli kyselee kuiskaten että mitä ne oikeesti onJ
Starttia edeltävä päivä oli tynnyreiden vastaanottamista ja ruokien pakkaamista. Illalla oli sitten briefing, joka oli tällä kertaa yksinkertaisen tehokas. Vastaus lähes joka kysymykseen oli “lukekaa reittikirja, sieltä selviää kaikki”. Illalla sitten kartan piirron alle ja kamat tynnyreihin. Taisi kello käydä jo 01 yöllä kun pää tuli tuikattua tyynyn kylkeen.

Startti aamuna sitten ylös n. klo 7 aikoihin. Tepastelu lähtöpaikalle.

Osuus 1: City suunnistus.
Paukusta liikkeelle ja rentoa juoksua vanhassa kaupungissa. Rasteilla aina vihjeiden ettimistä. Lopussa pieni kämmi kun luulin että pitää palata vielä lähtöön takaisin ennen seuraavan osuuden vaihtoa. Säätäminen vaihdossa alkoi heti tässä vaihdossa. Turpaan heti pari minsaa nopeimmille.

Osuus 2: MTB 75km.
Alussa jouduttiin yksin liikkelle kun kaikki muut noteerattavat kärkijoukkueet karkasivat nopeamman vaihdon ansiosta. Onneksi Blackwater oli tehnyt alkuun heti virheen ja pääsimme peesiin jossa kohta oli mukana myös Adidas. Hyvällä reitinvalinnalla ajoimme kohta kärjen kiinni. Siitä hurmasta ei kauan ehditty nauttimaan kun eturenkaaseen tuli reikä. Nesteet oli sisällä ja rengas paikkaantui, tosin siihen meni varmaan lähemmäs pari minuuttia. Kärjestä alkoi joukkueita tippumaan ja niitä ohittelimme aina kun emme koukkuja tehneet. Vaihdossa eroä kärkeen oli n. 16min.

Osuus3: Suunnistus 12km ja 2x6km.
Aluksi joukkue juoksi yhdessä rogaining radan suunnistajien “taivaassa” Pequirinoksen alueella, täällä olin viimeksi käynyt vuonna 1993. Reitti sujui hyvin ja heti perään lähdettiin pareittain kahdelle 6km lenkille. Muutaman minuutin taivuimme nopeimmalle joukkueelle Silvalle ja eroa lienee ollut n. 28min kärkeen kun poistuimme rikospaikalta.

Osuus4: MTB 76km.
Nyt alkoikin sitten tulemaan vettä taivaalta oikein kunnolla. Kovimmat adventure niilot ajoivat ensimmäisen tunnin alamäkivoittoisen osuuden ilman kuoritakkia hampaat irvessä tyyliin “sen verran kovia ollaan ettei täs mitään takkia tarvi” . No kun päästiin sitten tasaisemmalle ja ylämäkiin ni jostain syystä alkoi takki kelpaamaan Jannelle ja Martillekin. Eihän vesisade 1700m korkeudessa koskaan kylmä ole... Sateen ja mudan takia jarrupalatkin kuluivat ennätysajassa loppuun minulla ja Jannella, hyvin näytti kuitenkin jarrutehoa löytyvän metalli vasten metalliakin tyylillä. Lopussa alkoi sitten turhat haahuilut tien löytämisen kanssa, poliisikin halusi osallistua valinnan tekemiseen. Tehtiin myös muista poikkeava valinta joka oli ilmeisen huono koska tällä osuudella kärki teki eroa aika lailla.

Osuus5: Melonta/Juoksu.
Tässä joukkue jakaantui pareiksi niin että toinen juoksee ensin ja toinen pari meloo. Minä Ja Outi lähdettiin ensin juoksemaan 10km juoksua (pojilla melontaa 8km). Matkalla leivottiin yksi puolen tunnin virhe kun tiet menivät eri tavalla kuin kartassa. Oikea polku nähtiin samalla kun Outi teippasi jalkojaan. Tässä kohdassa näimme myös viimeisen kerran Buffin joukkueen samalla viivalla kanssamme, joka lähti oikeaa polkua ja me väärää. Puoliväliin tultaessa pojat olivat päässeet lepäämään 45min verran. Tästä jatkoimme Outin kanssa kaksikolla melontaa. Homma ei ottanut sujuakseen millään. Itselleni 13km melonta (pojilla juoksua 15km) oli ylivoimaisesti kovin yksittäinen osuus kilpailussa. Kovaan vastatuuleen puskemiseen meni aikaa lähes 3h, josta yhtä rastia etsin saarelta n. 20min. Lopun kapeikossakin alkoi nukahtelu ja päräytimme kerran rantahiekkaan kipparin nukahtaessa rattiin Vaihtoon tultaessa levosta ei ollut tietoakaan kun pojat tulivat heti 5min meidän perään. Tähän sorvasimme sitten ensimmäisen maailmanluokan vaihdon. 1h15min! Pojat olivat myös pummanneet ja osuus oli kaikkea muuta kuin onnistunut.

Osuus6: MTB 63km.
Ennen kisaa oltiin suunniteltu että suoritamme ensimmäisen nukkumisen 20-25 tunnin kohdalla ja sen pituuden piti olla n. 90min. Kun reittikirjat oli saatu käteen alkoikin sitten spekulaatio siitä että ei tarvitse nukkua, vaan mennään köysille asti ja nukutaan siellä “ilmaisen” jonotusajan aikana. Tästä kohdasta tulikin sitten kulminaatiopiste meidän kisalle ja käytännössä kisa pilattiin taas kerran hölmöilyn takia. Osuuden alussa piti nukkua 15min, mutta sekin ilmeisesti lyheni 12min koska Martin oli herätysvastaava ja hän oli päättänyt että aikaa säästetään joka nukkumisessa. Joopajoo. Tässä vaiheessa me ei sitä vielä tiedetty. Koko fillariosuus oli kohtuu kampeamista ja se sisälsi yhden rastin hakemisen noin 20-30min verran sekä pari huonoa reitinvalintaa n. 30min verran.

Osuus7: Rullaluistelu 5km.
Vaihdossa oli vielä useampi joukkue kun sinne tulimme mm. Outry, Blackwater ja Daredevils. Blackwater toteutti voittavaa taktiikkaa ja nukkui ensimmäisenä joukkueena tässä kohdassa 1,5h. Tosin Espanjassa ei paraskaan taktiikka riitä välttämättä voittoon. Tässä kohdassa meidän olisi pitänyt nukkua viimeistään, mutta ei. Nyt tuli Martille kiire kun huomasi että mitalisijat on kädenojennuksen päässä… . Daredevils lähti rullaluistimet jalassa vaihdosta, me taas kengät jalassa juosten ensimmäisen kilometrin. Todella huono valinta, koska takkiin tuli heti tässä puolisen tuntia. Ylös punnerrettiin mäki Jannen vetäessä naru tiukalla Outia.

Osuus8-10: Trek 9km, köydet, Trek 34km.
Vauhti oli todella paskaa ja letka venyi sadan metrin pituiseksi. Vänkäämisen jälkeen pysähdyimme nukkumaan hetkeksi, todella hetkeksi. Vartti piti olla, mutta jengi ponkaisi pystyyn 9min kohdalla Blackwaterin lompsiessa ohi. Vauhti oli rauhallista kävelyä, mutta kuitenkin kellotin että noin 6min/h kovempaa mitä meillä. Hyvä nukkuminen taasJ Köysille päästiin kuitenkin. Tässä kohdassa toinen Suomi tiimi Omjakon oli vetänyt ässän hihasta. Ilman unta hekin matkassa. Sen verran oli jengillä tolkku pois etteivät ymmärtäneet enää kartan korkeuskäyristäkään mitään. Etsivät köysirastia mäen korkeimmalta kohdalta, vaikka sinne piti laskeutua ainakin 300m alaspäin. Kun rasti ei löytynyt jatkoivat he matkaa seuraavalle rastille. Perillä seuraavalla rastilla he sinne muistivat että tämä rasti olikin peruttu. Maailmanluokan pummi. Takaisin radalle ei ollut kuin lyhyt hipaisu 1000m korkean töysyn yli. Kun pummaa kovaa, ei pummaa kauan, vai miten se oli? (pummiin kului ilmeisesti aikaa n. 20 tuntia?) No voivathan pojat sitten tosiaan kehua että olivat todellakin ainoa joukkue joka haki tämän rastin.
Köysirasti oli sitten muuttunut todella surkeaksi pikku narupuuhasteluksi. Alunperin puhuttiin usean köydenmittaisesta jumariosuudesta. Nyt jumareita ei edes käytetty ja lyhyen laskeutumisen hoiti järjestäjä. Jonotusaikaa meille tuli n. tunti. Eli ehdimme siinä vähän lepäämään. Outi tosin ilmoitti ettei pystynyt nukkumaan yhtään. Janne otti suunnistusvastuun harjanteelle. Paineltiin kohti uutta rastipistettä joka sijaitsi jossain kartanreunassa parkkipaikalla. Kun saavuimme oletettuun pisteeseen ihmettelimme kun ei mitään näkynyt. Järjestäjät olivat piirtäneet meidän kisakartan reunaan ympyrän ja sanoivat että se on tuosta vähän eteenpäin kartan ulkopuolella. Lisäksi he antoivat meille toisen kartan tyyliin “by the way” tässä myös tällänen toinen kartta jos tarvitsette. Aattelin siinä vaiheessa et otetaan nyt sit, ei kai se paina liikaa. Maastossa sitten aloimme omaa karttaa ja tätä turistikarttaa vertailemaan. Meni useampi minuutti ennen kuin edes tajusimme miten paljon meidän ja oikea rastikohta poikkeavat toisistaan. Parkkipaikka sijaitsi kisakartan ulkopuolella n. 1,5km. Tämä oli rasti jossa Blackwater ja ainakaan Ruotsin Sweco eivät käyneet. Mitään sanktioita ei rapsahdellut. Rastin hakemiseen meni ainakin 30-45min aikaa.
Täältä matka jatkui kohti CP33 Laguna Grandea kohti. Sweco oli meidän perässä oikaistuaan parkkipaikan. Ostimme ruuan jonka Martti ahmi Abut 20sek jonka jälkeen alkoi kaivamaan muille minigrippejä esiin että työntäisimme ruuan niihin ja lähtisimme kävelemään. Paine nousi kun Sweco oli kannoilla ja pelko tappiosta hiipi otsalohkoon 1,5vrk kisaamisen jälkeen, maaliinhan oli enää loppuvedon matka.
Seuraavalle rastille Laguna Cimeralle valitsimme kiertävän reitin oikealta polkua pitikin, kuten suurin osa joukkueista. Tässä Espanjalaiset Buff ja Kolumbia käyttivät paikallistuntemustaan ja vetivät suorilla mäen yli voittaen ainakin tunnin. Ennen rastia ajauduimme vielä vasemmalle ja saimme aikaiseksi muutaman kymmenen minuutin pummin. Rastille tultaessa sinne tuli myös Kolumbia. Heidän vauhtiin ei sitten ollut mitään jakoja. Meillä oli oma tepasteluvauhti. T11 mennessä eroa Espanjalaisiin tuli tunti lisää. Matkalla tosin löysimme pienen majan jossa nukuimme vartin, tai ainakin tarkoitus oli.

Osuus11: MTB 22km.
Osuus oli siirtymä Barco de Avilaan, jossa oli pakollinen 4h tauko.
Nopeasti suihku ja vähän evästä naamaan. Tämän jälkeen heti nukkumaan. Fiilis olikin hyvä kun heräsi. Vartti ennen starttia fillareille laittamaan takavaihtaja kuntoon joka oli koko alkuajan temppuillut. Rasvat ketjuihin. Lisäksi vaihdoin jarrupalat. Sitten valmiina starttiin. Juuri kun piti lähteä ilmoitti Outi että hänenkin jarruja pitäisi säätää. Näin myöhästyimme lähdöstä heti kärkeen 22min. Ei riittänyt neljäkään tuntia meidän tiimille vaihtoajaksi.

Osuus12: MTB 34km.
Heti kärkeen kylässä lähdin harhailemaan väärään suuntaan, keskittymistä häiritsi aikalailla kun piti katsella taakse tuleeko tiimi perässä vai ei. Viiden minuutin harhailujen jälkeen oikealle reitille. Edessä olikin sitten Adidas joka oli ohi livennyt harhailun aikana. Saimme heidät kiinni ja ajelimme alkumatkan heidän kanssaan. Osuus sisälsi hienoja polkupätkiä. Unet oli selvästi piristänyt joukkuetta.

Osuus13: Kajakki 20km + Trek 8km.
Melottiin 10km suuntaansa ja lakipisteessä oli kaksi suunnistusta. Molemmissa paikoissa piti yhden levätä kajakeilla. Ekaan rantaan jätimme Outin nukkumaan. Osuus sujui ilman kommelluksia ja saavutimme ilmeisesti Tanskalaisia koska lähtivät juuri rannasta meidän palattua sinne. Totesin matkalla että saa nähdä ilmoittaako Outi ettei ole saanut nukuttua. No, niinhän siinä kävi. Pystyi jo arvaamaan että nokka kohti uusia ongelmia ollaan menossa. Toisessa rannassa minä jäin kajakeille ja muut lähtivät lompsimaan. Osuus ei sujunut ollenkaan hyvin. Yksi rasti jäi löytymättä pitkällisen etsimisen jälkeen. Takaisin melonta olikin oleellisesti hitaampi kun jouduimme vastatuuleen ja pimeään. Mutkikkaalla järvellä matka onnistui kuitenkin muistin perusteella melkoisen hyvin, yhtä rantahiekkaan karahtamista lukuun ottamatta.

Osuus14: MTB 38km.
Alussa pientä hapuilua reitin löytymisessä, mutta sitten pääsimme jyvälle. Janne etsi reittiä läpi metsän kun polku hävisi alta. Varsin hyvin se löytyikin koska kohta oltiin taas Adidaksen takaluukussa kiinni. Samoihin aikoihin alkoikin meidän vauhti kuitenkin takuta. Kolme minuuttia pyörittelyä ja minuutti odottelua oli intervallien kesto. Päätimmekin tehdä toisen reitinvalinnan loppuun joka osoittautui ainakin puoli tuntia nopeammaksi kuin alkuperäinen, tuuria oli sitten tässä onneksi. Ohitimme tässä Adidaksen ja Kolumbian. Outi oli niin hapoilla että katselimme lepopaikkaa puoli tuntia ennen vaihtoa. Kaikille mieleistä makuupaikkaa ei kuitenkaan löytynyt, harvemmin viiden tähden majoitusta aamiaisella on tarjolla jossain puskassa. Matka jatkui kohti vaihtoa ja seuraan liittyi Kolumbia, joiden kanssa loppumatkan taitoimme vaihtoon. Päätimme mennä nukkumaan vaikka taas asiasta oli eriävä mielipide. Tästä ei lepopaikka paranisi. Ainoa häiritsevä tekijä mahdollinen pieni hälinä sisällä. Ulkona taas löytyy mahdollisia häiritseviä tekijöitä tusina. Kylmä, tuuli, kosteus, eläimet, kuuma, aurinko, alusta, ihmiset jne. Päätimme nukkua tunnin. Tunnin kohdalla kun heräsimme tuli Mika “turisti” Pasonen sanomaan ettei Outi ollut alkanut nukkumaan kuin vasta puolen tunnin jälkeen. No siitä sitten jatkoimme vielä puoli tuntia lisää. Tällä välin ehti sitten Kolumbia haihtumaan vartti ennen meitä vaihdosta.

Osuus15-16 Trek6+luistelu8km+Trek27km.
Nyt lähdettiinkin sitten liikkeelle todella heikolla tempolla. Kisan todellinen nollavaihe tuli sitten tähän. Outi oli hinauksessa ja kaikki kamat kannossa. Luistelun loppuun tultaessa Columbia oli tehnyt puoli tuntia lisää eroa ensimmäisen 6km polkukävelyn aikana. Pienen haahuilun jälkeen luistelun lähtökin löytyi. Luistelu oli yhtä tuskaa 13% ylämäkeen kaikkien pakollisten kamojen kanssa. Saavutimme Columbiaa kymmenen minuuttia. Seuraavan trekin alkuun vedimme ekan valinnan suorille ja saavutimme Columbiaa usean kymmenen minuuttia niin että rastilla ero oli enää noin 15min. Tämän jälkeen osuus oli kuitenkin pelkää käpyttelyä pois ja ero kasvoi vaihtoon mennessä taas lähes 1,5h. Matkalla meidät ohitti myös Adidas jättäen meitä lähes 40min. Itsellä alkoi tällä osuudella polvikin vaivaamaan. Lisäksi kurkku oli niin kipeä ettei nestettä voinut nauttia ilman kovaa kipua ja siksi sen nauttiminen jäi melko pieneksi. Vaihdossa olo olikin melko hapekas.

Osuus17: MTB 59km.
Heti osuuden aluksi kurvasimme lähi pizzeriaan pizzaa syömään. Itse loikoilin terassilla oikonaan. Päätimme myös nukkua. Vaihtoehtona olisi ollut taas jo vaihto, nyt pizzeria tai sitten joku paikka metsässä. Vänkäämisen jälkeen päädyimme moottoritie sillan alle. Täällä nukuimme vajaa 2h. Liikkeelle ja heti alkuun pienet 10min kiertelyt kun maastossa oli ylimääräinen ura. Tämän jälkeen saimme hyvin temmon päälle ja ajoimme hyvää vauhtia muita joukkueita saavuttaen ja ohittaen (lyhyellä reitillä olleita). Puolivälissä sitten ei kartta ja maasto täsmännytkään ja leivoimme jokinotkossa taas varmaan puolisen tuntia. Matka jatkui kuitenkin eteenpäin ja kohta kasassa olikin 4-5 joukkuetta jotka punnersivat 600m korkeaa mäkeä ylös. Ei ollut muillakaan ihmeellinen isku. Martti veti kertaalleen suorilta pyöriltä nukahtamisen kyljelleen. Vaihtoon tultiin lopulta.

Osuus18: Trek + köydet 23km.
Taas arvottiin nukkumisen kanssa. Menimme lopulta jonkun koulun eteiseen jossa piti tilaa olla. Nämä unet jäi minulta väliin koska jalkoihin tuli joku tsekki eukko ja en saanut jalkoja ollenkaan suoristettua. Vartin verran siinä makoiltiin kuitenkin. Vauhti ei ollut parantunut yhtään. Lähdimme nousemaan linnalle ja joukkueiden valot takana näkyivät. Vähän ennen linnaan päätimme pysähtyä puoleksi tunniksi. Juuri ennen nukahtamista näin seuraavan joukkueen valot polulla muutaman sata metriä takana. Kohta kun joukkue tuli kohdalle huusi Martti että puoli tuntia mennyt. Mitä hel…!!!! Olipa taas kertaalleen onnistunut nukkuminen. Veikkaan että jopa alle 5min oli tässä kohdassa maksimi lepo aika.
Käpyttelimme ylös linnaan jossa meille sanottiin että aika on poikki ja voimme rauhassa pukea valjaat. Toinen joukkue suorittaa ensin. Martti veti vehkeet kiukulla päälle ja alkoi huutamaan järjestäjää paikalle. Oli sitä mieltä että olemme valmiit aloittamaan vaikka kaikki muut olivat juuri rauhassa vasta varusteita päälle laittamassa. Kun järjestäjää ei paikalle tullut alkoi Martti ravaamaan pitkin linnan käytäviä etsimässä heitä. Kun edellinen joukkue oli valmis tuli sitten järjestäjäkin paikalle. Todella mieltäylentävästä virtsalle haisevasta käytävästä olikin mukava päästä eteenpäin.
Jos oli ensimmäinen köysipiste suuri pettymys, ei tämäkään piste tuottanut kovinkaan montaa pointsia varsinkaan turvallisuudesta. Alapuolella meitä sitten odotti mahtava moottoritie joka oli kylvetty täyteen teräväsärmäistä kiveä. Teimme kuitenkin rinteensuuntaisen reitinvalinnan joka tuntui melko hyvältä ja nopealta. Ainakin edellä laskeutunut joukkue jäi meistä jälkeen lähes kolme kilometriä kun katselimme seuraavan rastin jälkeen laakson toiselle puolelle. Nyt alkoi itsellä taas hieman olla nesteet loppu. Nestettä oli edellisen kerran saanut vaihdossa, siis n. 4h aikaisemmin. Rastimieheltä löytyi kuitenkin desi ja Martilta pari RedBull shottia. Niillä mentiin mäki alas luistelun alkuun luostarin pihaan. Täällä päätettiin nukkua tunti, kun sisätiloihin päästiin. Nukkumisen aikana Tsekit ohitti meidät. Virheelliset väliajat aiheuttivat sen että koitimme heitä ja heidän vartin etumatkaansa saada mäessä kiinni. Todellisuudessa eroa lienee ollut puolisen tuntia. Martti ja Janne vetivät Outin ylös. Hiihto kun ei ihan meikäläisen lajeja ole.
Ylhäällä sitten Swecon huoltaja oli kertomassa että heidän tiimi on kans kohta tulossa. Marttiin se iski kuin tuhat salamaa, paniikki tappiosta hiipi puseroon.
Alas löntystäen vaihtoon missä Tsekit tekivät jo lähtöä. Kisan yksi ainoista hyväksytyistä vaihdoista n. 16min.

Osuus20: MTB 71km.
Ilmassa oli vähän fiilistä että ollaankohan me viimeinen joukkue joka tekee koko rataa. Ketään ei näkynyt ja kuulunut koko osuuden aikana. Hienoo baanaa mentiin taas. Puolivälin jälkeen pysähdyttiin johonkin kyläpahaseen ja jonkun autoilijan avustuksella löytyi se kylän ainoa baarikin. Kokikset ja piiraat naamaan. Martilla oli taas minigripit heti esillä että tungetaan loppu niihin ja menoksi. No, tuskin siinä stopis meni 10min kauempaa. Loppuun asti ilman virheitä, osuusajan oltua yksi nopeimmista.

Osuus21: melonta 16km järvi -> darkzoneen.
Arvoimme kovasti lähtöä onko edes turvallista lähteä väsyneenä melomaan pimeyteen. Kohta kuitenkin Tsekit pöräytti paikalle ja tekivät heti lähtöä. Aloin katsella karttoja ja totesin ettei osuuteen mene kuin noin 2h. Siinä vaiheessa laitoimme hippulat vinkumaan ja lähdimme Tsekkien perään. Kaikki kofeiiniä sisältäneet nautintoaineet tuli pakattua kajakkiin. Tosin ei niitä ollut kuin kolme shottia ja kolme energiapurkkia. Niistäkin lopulta meni puolet järvellä. Suunnistus olisi voinut takuta pahemmankin kerran. Onnistuimme kuitenkin tekemään tälläkin osuudella yhden nopeimmista ajoista vaikka meloimme sen pimeydessä. Muistin perusteella taas (sama järvi kuin aiemmin melonta + suunnistus osuudella) eteenpäin. 50min melonnan jälkeen valot päälle eka kerran kun oletettu olinpaikka (yhden suunnistuksen lähtöpaikka) piti olla vasemmalla puolella. Siinähän se täsmälleen oli 20m päässä!!!! Ei paha. Alkoi suunnistustuuri käymään tällekin joukkueelle tässä kisassa, vai taitoako se oli? Loppumutkat sitten kompassin avulla, karttaan kun ei voinut luottaa koska rannat olivat aivan erilaiset kuin kartassa. Järvi oli tekojärvi ja sen ääriviivat muuttuivat jatkuvasti veden määrän johdosta. Tsekit jäivät tekemään omia valintojaan jonnekin oikealle ja jäivät meille vajaa 10min.
Kanootit kannettiin sitten 400m matka padon toiselle puolelle, missä tapahtui majoittuminen. Muut nukkuivat teltassa ja minä ulkona makuupussissa ja bivyssä. Unta saatiin kunnolla 03-06.30 välinen aika. Tällekin osuudelle tehtiin yksi nopeimmista ajoista vaikka meloimme sen pimeässä.

Osuus21: Melonta 62km.
Loppu melonnasta käytiin sitten joella jonka piti olla virtaamaton. Lähdössä oli vielä pimeää ja ledlenserin (on muuten aika surkea tuikku) valossa tuskin mitään näki. Heti alkuun oli virtaa ja jotain omituisia levälauttoja johon mela tarttui. Matkaan pääsimme ilmeisesti neljäntenä joukkueena, yksi kerrallaan kun mahtui lähtemään kerrallaan kapeasta rannasta. Vajaan puolen tunnin melonnan jälkeen olimme jo kärkijoukkue. Tanskalaiset osoittautuivat varsin surkeiksi melanheiluttajiksi ja tippuivat saman tien vauhdista. Columbia taas tunsi joen ja kertoi mitä uomaa missäkin kannatti vetää. Aamu oli vissiin sen verran lämmin että Janne K Mononekin päätti yhdessä padon ylityksessä virkistäytyä, tosin tuskin omaehtoisesti. Koko loppumatkan lätkyttelimme yhdessä Adidaksen kanssa, Columbian aina välillä liittyessä seuraan jääden taas aina melontaosuuksilla ja saaden kiinni patojen ylityksissä. Martti ja Outi vetivät kaksikolla irtiottovetoja hetkittäin mutta hyytyivät aina viiden minuutin pullistelun jälkeen. Janne ja minä tahkottiin yksiköillä, jotka olivat varsin hyväkulkuisia. Vaihtoon tultiin muutama sata metriä Adidaksen edellä.

Osuus22: Citysuunnistus 4km.
Naurettava kuvasuunnistus kisan loppuun. Toivottavasti tällä osuudella ei ratkaistu yhdenkään joukkueen sijoitusta. Meillä meni osuus kävelyksi kun Jannen polvitaive oli sen verran pahaksi ärtynyt ja juoksu ei enää onnistunut. Maaliin tultiin lopulta ajassa 127h. Viimeiset kaksi vuorokautta mahdollisesti nopeinta vauhtia viimeisen rullaluistelun lähdöstä -> maaliin.

Kisasuoritus oli allekirjoittaneelle todella pettymys. Joukkueen suoritus ala-arvoinen. Suunnistusvirheitä tai väärin “veikattuja” reitinvalintoja tuli varmaan noin 5 tuntia. Virheitä tuli tosin varmaan kaikille muille paitsi Buffille, jolle kaikki oikeat polut ja tiet sattuvat kohdalle kuin Manulle illallinen. Suurempi syy vaisuun suoritukseen oli, taas kerran, ala-arvoistakin ala-arvoisempi vaihtopaikka työskentely. Jos 24 vaihtopaikassa häviää 10min/vaihto on hävitty vaihtoaika 4 tuntia. Sitä voi nyt jälkeenpäin miettiä että jäätiinkö siinä keskiarvossakaan lähellekään edes tuota kymmentä minuuttia. Tuskin.
Nukkuminen oli yhtä pelleilyä läpi kilpailun. Yleensäkin nukkumispaikkakin fyysisesti tuntui olevan jatkuvasti ongelma. Kyllä kisaajan pitää pystyä nukkumaan paikassa kuin paikassa. Jos yksi ei pysty nukkumaan ja se on vielä joukkueen heikoin, voi joukkue heittää hyvästit hyvälle suoritukselle. Joukkueella oli myös omituisia olettamuksia siitä että päivällä ei voi nukkua? vaihtopaikalla ei voi nukkua? Paras ajankohta on päivä!, paras paikka on vaihtopaikka! Päivällä olosuhteet on yleensä lämpimät ja nukkuminen onnistuu ilman kosteutta ja kylmyyttä. Lisäksi paikka nukkumiselle löytyy helposti päivänvalossa. Vaihtopaikalla taas pääsi ainakin tässä kisassa sisään nukkumaan monessa paikassa. Lisäksi silloin on saatavilla eväät helposti ennen ja jälkeen nukkumisen ja matkaan ei tarvitse mukaan ottaa nukkumista varten mitään erityistä. Jos pieni hälinä häiritsee, silloin on taas väärässä paikassa.
Nukkuminen oli varmasti yksi syy myös heikkoihin vaihtoihin. Kyllähän jokainen vaihtoon tullessaan vaihtaa juoksusta pyöräilyyn vermeet niskaan kolmessa minuutissa. Siinä ajassa syökin jo hyvin. Eikö? No näissä kekkereissä meillä meni tuon tyyppiseen vaihtoon luultavasti ka 20-30min. Väsyneenä sitä vaan siirtelee tavaraa paikasta toiseen.
Kisakielikin tuntui tuottavan ongelmia. Viimeksi törmäsin siihen aikoinaan Primal Questissa. Jos yksi joutuu toimimaan tulkkina on tilanne heikko. Selkeästi olisi pitänyt olla yksi kieli esim. englanti. Lopussa en kyllä ymmärtänyt itsekään Martin puheesta mitään. Johtuiko itsestä vai mistä, en tiedä ymmärsikö kukaan mukaan puheesta mitään?
Nyt on peräkkäin tullut tahkottua kolme epäonnistunutta kisaa. Portugali oli menossa täydellistä katastrofia kohti, Costa Rica oli sitä ja nyt ei tämäkään paljon hurraahuutoja aiheuttanut. Jokaisessa kisassa on omat erityispiirteensä ja jos joukkue ei niitä tiedosta ennen kilpailua, on menestyksen hakeminen vaikeaa. Portugalissa oli oma erityinen formaattinsa, jota joukkue ei halunnut ottaa huomioon. Costa Ricassa aivan erityiset olosuhteet joita joukkue ei ottanut huomioon. Nyt Espanjassa selvää oli että vaihdot ratkaisee paljon, nyt ne oli todennäköisesti uran huonoimpia. Blackwater (ent. Nike) näytti taas mallia kisaamisesta muille. Järkevät nukkumiset pitkin kisaa pitivät joukkueen hyvässä vauhdissa läpi kilpailun. Buffin paikallistuntemus tosin oli sitä luokkaa että tuskin sellaista on koskaan millään joukkueella ollut vastaavissa kilpailuissa. Toivottavasti ei enää tulevaisuudessakaan

Palkintoseremoniassa käteen lyötiin vielä kunnianosoitus pitkästä seikkailu-urasta. Siinä vaiheessa kun sen unenpöpperöisenä käteen sai ei oikein edes tajunnut mitä tapahtui. Näin jälkeenpäin voi sanoo et hienolta sellainen tuntuu saada. Suomessa välillä tuntuu että lähinnä yritetään joiltakin tahoilta lyödä puukkoa selkään niin ulkomailla näköjään arvostusta löytyy.
Itse näkisin palkinnon jos ei saavutusten perusteella ansaituksi niin myös osittaisena “Fair Play” palkintona. Niin monta kertaa on kisoissa ennen, jälkeen ja kisan aikana tullut autettua eri tasoisia kisailijoita eri tavoin. Ne on niitä pieniä juttuja jotka monelta jää tekemättä. Tarjota väsyneelle geeli, kokis tai antaa varaosa fillariin. Joillekin harrastelijoille riittää ihan se että heidän kanssaan jauhetaan vaan juttua.
Jos minut tästä palkittiin, kuuluu varmasti osa myös kaikille niille tiimikavereille jotka ovat pitkin maailmaan kiertäneet vuosien saatossa. Varsinkin alkuaikojen joukkueet oli laittamassa askelmerkkejä koko lajille. Ian Adamsson totesi joskus “ensin meillä oli hauskaa, sitten tuli suomalaiset ja meillä ei enää ollut hauskaa” (huom, vapaa suomennos). Toivottavasti ainakin joillakin on senkin jälkeen ollut hauskaaJ

Nummela hiljenee
Pete

lauantai 9. lokakuuta 2010

Pete palkittiin seikkailu-urasta!!!

Klo 23.32 paikallista
Silmäpussi Pasonen on herkkä mies. Hän raportoi:
"Kisat ohi ja aivan uskomattomia paikkoja tuli nähtyä, kiitos kaikille jotka mahdollistivat tämän reissun. Oli hienoa saada olla mukana tätä tapahtumaa. Ylitse kaiken, yllätyksenä myös heille itselleen, Mike Kloser ja Petri Forsman palkittiin kaikkien aikojen seikkailu-urheilijoina. Kiistämättä nyt palkittiin maailman kaikkien aikojen parhaat seikkailu-urheilijat. Näitä tunnelmia on harvoin tarjolla..."

Onhan tässä jo aika kauan tullut harrastettua, miettii palkittu seikkailija.

Ai niin, kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja niin myös tämän kisan raportointi. Tiimin kilpailevat jäsenet kirjoittavat kokemuksistaan kunhan Suomeen pääsevät. Kiitos seurasta, over and out.
t. Eepo ja Silmäpussi Pasonen

Thule seitsemäs

Lopputulokset top 7:
1.Buff
2.Blackwater
3.Silva
4.Outdry
5. Daredevils (arvaus)
6.Columbia (arvaus)
7.Thule (vahvistettu tieto)

sijat 5 ja 6 arvauksia, koska niitä ei paikallinen kirjeenvaihtaja muistanut.

perjantai 8. lokakuuta 2010

Thule maalissa!!!

Maaliin tultiin seuraavassa järjestyksessä
5. Adidas Terrex - 15:57
6. Columbia Megasport 16:03
7. Thule Adventure - 16:05

Lopullinen sijoitus ratkeaa vasta kun odottelut, hyvittelyt ja muut ihmeellisyydet on selvillä.

Tässä kisassa pelkkä maaliin pääsy koko radan kiertäen on jo kova suoritus. Onnittelut.

Kommentteja tulee illalla.

Viimeiset melanvedot ja loppukiri edessä

Klo 14.45 paikallista aikaa.
Mika Pasonen raportoi:
"Olen täällä joen rannassa. Tuli viime yönä nukuttua ekan kerran tällä viikolla. Kaksi tuntia syvää REM-unta. Nyt oon ihan tikissä. Käytiin just Pablon kanssa bissellä. Vedin 2 tuoppia. Thulen melojen läpsytys kuuluu jo tänne rantaan. Sitten enää parin patsaan kautta maaliin. On tässä tullut aika hyvin jo valmistauduttua, mutta hotelli löytyy vielä."

Thule siis kohta maalissa. Sitten arvotaan sakkojen ja darkzonen kanssa ja viralliset lopputulokset ovat selvillä jo tämän vuoden puolella.

Kuudetta ja viimeistä päivää mennään

Klo 11:45 paikallista.
Silva on maalissa, kolmantena. Outdry tulee perässä neljänneksi, mutta on vielä joella.
Melonnan alkuun jysähtivät siis kakkosryhmä, eli sijoista 5-8 kamppailevat: Daredevils, Columbia, Thule ja Opava. Onhan siellä se Adidaskin, mutta kun niillä on se sakko tulossa. Kaikki nämä aloittivat joen melomisen siis samaan aikaan aamun valjettua tänään. Yö vietettiin pöpelikössä.

Joella edetään seuraavassa järjestyksessä: Adidas, Columbia, Opava, Daredevils. Meidän poikien trackeri on taas kerran pimeänä, eikä näköhavaintojakaan ole. Todennäköistä on, että he ovat kaikkien näiden edellä, koska ovat suhteellisen hyviä melojia. Erot eivät ole kovin isoja, mutta tässä vaiheessa tuskin kukaan enää nitkahtaa, koska kaikilla on kuitenkin yön lepo siellä pöpelikössä takana.

Loppusijoitus on siis siitä kiinni, mikä on darkzonea koskeva sääntö ja kuinka sitä tulkitaan. Ratamestari ja kisan johtaja Antonio de la Rosa sanoisi tähän varmasti näin: "He he, he he".

Pasonen on taas iskussa. Textmeddelandea pukkaa koko ajan. On selvästi havaittavissa, että vanha kettu vertyy kun tosipaikka on edessä ja kisan kulminaatiopiste lähenee. Silmäpussit roikkuvat vasta polven tasolla ja tanssia voi vielä kuulemma ihan hyvin!

Ei tämä tähänkään lopu. Stay tuned!

ps. Omjakon on jo maalissa. He ajoivat melonnan ohi fillareilla. Hyvä suoritus!

torstai 7. lokakuuta 2010

BUFF THERMOCOOL on maailmanmestari

21.00 paikallista aikaa.
Buff Thermocool ylitti maalilinjan klo 18.47. Maailmanmestarit mallia 2010 jaksoivat siis painaa loppuun asti neljä ja puoli vuorokautta ja pitivät toisena yönä saavuttamansa johdon loppuun asti. Joukkueessa kisasivat Emma Roca, Fran Lopez, Julia Arnau ja Benjamin Midena. Pitkän linjan seikkailu-ura sai siis kruunun kotikisoissa! Benjamin tosin on ranskalainen.

Blackwater tuli toisena maaliin noin 3 tuntia Buffin jälkeen. Viimeisen vuorokauden vaikeudet hidastivat nousua kohti kärkeä, vaikka välillä näyttikin siltä, että Blackwater vie koko homman.

Kolmanneksi tulee Silva, jahka joelta pääsevät huomenna aamulla pois. He jäsähtivät siis jokimelonnan darkzoneen ollessa joella.

Neljänneksi tulee kaikella todennäköisyydellä sijoittumaan Team Outdry - Chiru Bike - Claire&Guit! (ytimekäs nimi, eikö totta). He viettävät myös yön jossain joen varrella. Perässä viidentenä seuraa Columbia-Megasport Awauto (ei tämäkään nimi ihan huono ole), eroa heidän välillään reilut 3 tuntia. Kuudentena tässä vaiheessa Daredevilssit, eroa Columbiaan noin 1,5 tuntia. Sitten tulee lähes peräpeilissä kiinni Adidas, mutta heillä on se viikon sakko plakkarissa. Käytännössä siis sijalla 7. on nyt tsekkiläistiimi Opavanet-Tilak-Merida (voi perhana näitä nimiä), he ovat jääneet tanskalaiszombeista noin kaksi tuntia . He ovat siis tempaisseet meidän poikien ohi. Thule tulee seuraavana, sijalla 8., eroa tsekkeihin ei ole kuin puolisen tuntia.

Tässä vaiheessa on syytä myöntää, että tällä palstalla esitetyt spekulaatiot darkzonen kokoavasta vaikutuksesta lopputuloksia ajatellen ovat olleet perusteettomia. Ehkä. Huhu nimittäin kertoo, että kun joukkue saapuu melonnassa joen alkuun, niin aika otetaan ylös, ja siinä odotettu aika hyvitetään. Tämä on hieman kaksipiippuinen juttu. Ensinnäkin: miten kohdellaan niitä tiimejä, jotka jo ovat joella, kun pimeä yllättää? Hyvitetäänko heille koko yö? Eli auringonlaskusta auringon nousuun? Mistä tiedetään, että tiimit eivät ole meloneet yöllä? Trakkerit kun on välillä pitäneet vuorokaudenkin mittaisia luovia taukoja. Toiseksi: Oliko tämä hyvitysmenettely kaikilla koko kisan ajan kirkkaana tiedossa. Vähän veikkaan, että ei ollut. Eiköhän sieltä jotkut lopputulokset joka tapauksessa ulosteta. Oikeastaanhan se on ihan sama mitä sijoille 4-100 käy. Top-3 muistetaan, tai oikestaan vain voittajat.

Jos hyvitykset on voimassa, on Thulella haarukassa siis sijat 7-8, ehkä jopa 6. Jos hyvityksiä ei ole, on haarukassa sijat 5-8. Maaliin kuitenkin varmastikin päästään kunnialla ja annetun ajan puitteissa!

Mika Pasonen raportoi: Omjakon on nähty oluella! Penat (eli Garmin) on myös nähty, elossa. Samoin varapenat (Skand.hunksit), elossa. Rannassa kuulemma kiroillaan suomeksi isolla porukalla.

Mika "Silmäpussi" Pasonen jatkaa raporttiaan: "Huollossa kaikki ok. Kuntohuippu lähestyy, ja on huipussaan huomenillalla, sitten katotaan kuka on kuka! Korkeanpaikanleiri täällä onnistui nappiin ja punkkua riitti, samoin konjakkia. Ylikuntoa en pelkää, se on heikkoja varten, tänään vielä treenataan." Loppu raportista sisältää tuotesijoittelua ja sellaista tajunnanvirtaa, että sitä ei ole syytä tällä foorumilla julkaista. Raportti loppuu kuitenkin seuraavasti: "Salamanca here we come!"

Stay tuned! Tätä herkkua on vielä jäljellä.

Uusi päivä, uudet kujeet

Klo 10.00 paikallista aikaa.
Tilanne on seuraava: Buff ehti joen alkuun ennen darkzonen päättymistä, mutta joutuivat odottamaan vain alle kaksi tuntia aamun sarastusta. Blackwater sen sijaan ei ehtinyt joelle pimeän aikana, joten he eivät siis saaneet Buffia kiinni, eivätkä päässeet levähtämään darkzonen ansiosta. Tällä hetkellä Blackwater on kuitenkin vain reilun tunnin Buffia perässä. Joki kestää tuntikaupalla, joten kärkipaikka voi vielä vaihtua. Blackwaterin vauhtia lienevät ratkaisevasti hidastaneet Nathan Fa'vaen tulehtuneet silmät, joiden vuoksi heppu ei kuulemma näe yhtään mitään. Kiva siinä sitten varmasti oli ajella yön yli fillarilla, varsinkin kun maasto ei välttämättä ollut ihan tasaista asfalttia koko ajan. Lisähidaste Blackwaterilla oli se, että he ryssivät aika pahasti yhden vaihdon. Eilisen fillariosuuden jälkeen jatkettiin matkaa muutaman tunnin trekillä. Kengät olivat kuitenkin pahus sentään päässet unohtumaan pois vaihtotynnyristä. Nathan joutui sitten tepastelemaan koko trekin pohjalliset sukkien sisään tungettuna. Ilman kenkiä siis. Seuraava ylämäkirullaluistelukin meni samoilla jalkineilla, kun ei jalat enää kuulemma mahtuneet luistimiin. Karu meininki.

Takana tulee kolmantena Silva, mutta ratkaisevan oloisesti jääneenä. Heitä seuraa Outdry. Erot joukkueiden välillä ovat monta tuntia tässä vaiheessa. Viidentenä matkaa tekee tällä hetkellä Columbia, joka aika pirtsakasti tempaisi Daredevilssien ohi yön aikana. Mtbo-starbat, eli Daredevilssit, ovat kuulemma aika pahasti tummuneet. Näytti kuulemma siltä kuin olisi ollut lauma tanskalaisia zombeja liikkeellä. Daredevilssit vielä tässä vaiheessa siis kuudentena, mutta sakkaavat pahasti.

Seitsemäntenä niilottaa Adidas, mutta isot sakot niskassa. Ei heistä sen enempää. Sitten tulevatkin Janne.K.Mononen, Pete, Martti ja Outi. Thule on pari tuntia Darea perässä ja Columbiaan on 5 tuntia. Meno oli kuulemma erittäin pirteän oloista, ja ei olisi mikään ihme, jos he ajaisivat vielä Columbiankin kiinni.

Joku asioista selkeästi pahasti pihalla oleva spede oli kirjoittanut tähän blogiin eilen illalla, että edessä olisi viimeinen yö. Näin asia olikin kärjen osalta, mutta jopa kolmantena etenevä Silva saattaa jysähtää darkzoneen tänä yönä. Todennäköisesti he ovat silloin kyllä jo jokiosuudella. Näin homma etenee varmastikin myös Outdryllä. Thule, Columbia ja Daredevilssit todennäköisesti kokoontuvat joen alkuun pimeällä. Ja sitten sijat 5-7 jaetaan käytännössä jokimelonnassa. Siinä luulisi Thulen olevan vahvoilla, onhan Martti sentään kanoottitehtailija ja muillakin heiluu mela ihan kivasti.

Muista suomalaisista on yksi näkähavainto. Penat on nähty. Sijoitukset ja sellaiset on ihan hakusessa.

Mika Pasonen raportoi seuraavaa: "Olen väsynyt ja haluan pois täältä. Olen kyllä henkisesti varautunut viettämään vielä yhden yön näissä hommissa. On pakko." Hän jatkaa: "Silmäpussini ovat nyt jo navan tasolla. Kunnon unet tekisivät tosiaankin eetvarttia. Pitää nyt kai kuitenkin vetää vielä muutama Mahou ja sinnitellä tämä homma kunnialla loppuun."
Ei lisättävää.
Stay tuned.

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Viimeistä yötä pukkaa päälle

Klo 21.20 Paikallista aikaa:
No niin. Nyt on edessä viimeinen yö. Sitten alkaa olla tämä kisa pikkuhiljaa nähty. Ja rankkaahan tämä on ollut, sitä ei käy kieltäminen. Mika Pasonen on esimerkiksi nähnyt vilua, nälkää ja hikisiä ihmisiä ihan riittävästi. Jopa liikaa yhdelle ihmiselle. Tällä hetkellä hän siemailee konjamiinia paikallisessa baarissa, ja on väsynyt mies. Konjamiinia Eepon uuden vauvan kunniaksi tietenkin, ja myös sen kunniaksi, että alkaa tämä tiedonvälitysurakka olla kohta ohi.

Minä olen maljan arvoinen kaveri!

On nimittäin aika rankkaa pysyä viikko valveilla, juoda siinä sivussa sata tölkkiä Mahouta, punkkuakin litratolkulla -vaikka kallista ja laadukasta onkin- ja syödä pelkkiä eläinrasvoja. Ja samalla pitäisi pitää huolta sekä journalismin laadusta että omista linjoista, ja vaikka mistä muusta. Silmäpussitkin kuulemma roikkuu jo leuan alla. Ei voi siis pahemmin kumarrella enää mihinkään suuntaan. Jos ennenkään on kumarreltu. Ja tukkakin on harventunut aika olemattomaksi. Ohut se oli lähtiessäkin, kalju oikeastaan, mutta ei tämä setti sille kyllä hyvää ole tehnyt.
Mikalla on harva hiuslaatu

Itse kisassakin tapahtuu vaikka mitä:
Buff vetää keulilla. Blackwater perässä noin 3,5 tuntia. Buff ajaa nyt fillarilla kohti toiseksi viimeistä etappia eli melontaa. Nike rullailee rullaluistimilla vielä serpenttiinitieä ylös.
Kolmantena länsinaapurin ylpeys, Silva, neljä tuntia Blackwaterista. Sitten seuraa Outdry, reilut 4 tuntia Silvaa perässä. Outdrytä jahtaa tanskalaiset Daredevilssit. Kuulemma jalat on hapokkaassa iskussa, mutta ei näytä ainakaan fillarointia hidastavan. Joukkueessa on kuulemma pari aika menestynyttä pyöräsuunnistajaa, eli lintulauta pyörii ja ketju on sikakireellä, koko ajan vedetään sitä isoa kovaa.

Daredevilssejä puolestaan hiillostaa Columbia, pari tuntia perässä. Sitten tulee perässä Adidas, joka voidaan jättää pois laskuista. He olivat nimittäin hävittäneet leimakorttinsa ja luvassa on noin viikon mittainen sakko. Britit ovat siis maalissa joskus ensi torstaina. Columbiaa puolestaan hiillostelee meidän nyt jo ikioma Thule. Nyt mennään siis sijalla 6. Columbiaan välimatkaa meidän pojilla ja Outilla on noin neljä tuntia. Takana tulevia ei edes kannata noteerata, koska siitähän lähdetään, tai ainakin Pasosen Mika ja Jäppisen Eero lähtevät, että tuumaakaan ei anneta periksi ja tuosta mennään niin että heilahtaa. Thule on hyvässä tikissä ja huumoria löytyy. Nousua on odotettavissa.

Mitä nyt?
Buff jysäyttää melonnan darkzoneen noin 1000% todennäköisyydellä. Nike saa heidät siinä kiinni, eli darkzonen alkamispaikassa on adventurepiknik, joka loppuu auringon nousuun kireissä merkeissä. Melonnassa siis läpsytellään ensin järvellä muutama tunteroinen ja sitten loput jokea. Darkzone koskee siis vain jokea, ja loppuu 7.30 aamulla. Silvalla pitää kiirettä ehtiä loppukiriin mukaan samalta viivalta. Muilla mahikset ehtiä mukaan mitallien jakoon ovat aika heikot, tai olemattomat. Mutta mitä vain voi tapahtua ja it ain't over till the fat lady sings, vai miten sen meni. Vapaasti suomennettuna tuo menee seuraavasti: Homma ei oo ohi enneku Pasonen laulaa we are the champions my friend.

Mites ne "100 % suomalaiset" rummuttaa, jyystää ja paukuttaa?
No, siitähän ei ota pirukaan enää selvää. Homma on mennyt ihan retkeilyksi ja kolmoisvoitto voidaan oikeastaan haudata lopullisesti. Trackerissäkin menee pallukoita ihan missä sattuu. Ota siitä nyt sitten selvää, jos muutama tunti sitten olet vielä ollut synnytysosastolla ilokaasutuutin ääressä. Leaderboardistahan sen voisi tietysti katsoa - ensi viikolla. Kisa kun käydään Espanjassa ja siellä kuulemma homma ja leaderboard toimii kuin junan vessa.

Homefront newsflash

Poika tuli. Eepolle ja Taijalle siis.

Isoa kovaa luistimilla

Outi työntää jannea narulla eteenpäin

Petellä on massiiviset reisilihakset

Janne K. Mononen kantaa repussa kaiken varalta Darth Vader miekkaa

Outilla on hienot luistimet
Jopa Martinilla tulee tässä kyydissä lämmin

Tilanne klo 11:00 paikallista kolmantena päivänä:
-Blackwater enää noin 3,5 h Buffia perässä. Silva seuraa reilu kolme tuntia Nikea perässä.
- Outdry ja Daredevils vielä sijoilla 4 ja 5. Daredevilssillä vaikuttaisi matka painavan.
-Thule karistanut Adidaksen ja Opavan ja ottanut Columbiaa reilusti kiinni. Columbia teki ison koukun trekillä.

Mitä on odotettavissa: Buff, Blackwater, Silva ja todennäköiseti myös Outdry jäsähtävät melonnan darkzoneen ennen kuin kukaan pääsee joelle. Sitten kisa on ihan auki kärjen osalta. Daredevilsseillä tekee tiukkaa ehtiä rantaan ennen kuin kärki siitä jo hyppää aamulla veteen darkzonen jälkeen. Columbia, Thule, Opava ja Adidas eivät nykyisellä vauhdilla ehdi enää edes darkzonen runsaskätisellä avustuksella kärkitaistoon. mutta toisaalta vielä on valoisaa jäljellä ja päivän aikana vauhti on keksimäärin pimeää aikaa parempi. Saa nähdä ehtiikö Thule vielä sanomaan sanansa mitallien jakoon.

Suomen Omjakon hieroskelee kuulemma parasta aikaa virkeitä silmiään ja heräilee pakolliselta tauolta. Vielä ehtii vaikka mihin, vaikka kärki tosin oli samassa paikassa ja tilanteessa noin 30 tuntia sitten (ilman sakkoja). Kotijoukoille siis tiedoksi: Omjakon on hyvässä kunnossa, 110% tikissä, eivätkä he enää ole siellä vuorenharjanteella, missä trackerin viimeinen piste vieläkin luuraa.

Mika Pasonen raportoi rypälemehunhuuruisia raporttejaan ja voi paksusti. Ei syytä huoleen siinäkään suhteessa.

Jannelle maistui uni eilisaamun pakollisella 4 h tauolla.

Tilanne neljännen päivän aamuna

Kello 08:40 paikallista aikaa.

-Buff johtaa vielä. Silminnäkijähavaintojen mukaan meno alkaa olla aika tahmeaa, mutta tsemppi on kova. Varsinkin eilisiltainen luistelu oli ollut myrkkyä. 700 nousumetriä n. 6 km matkalla kahden ja puolen vuorokauden jyystön jälkeen on varmasti aiheuttanut lämpimiä tunteita ratamestaria kohtaan. Antonio ei silti armahda. Tällä hetkellä vetävät samaista mäkeä loikalla ylös Janne.K.Mononen, Pete, Martti ja Outi. Vaikka meno on Thulella epäilemättä samaa luokkaa kuin Johann Muhleggillä Salt Lake Cityssä, on ero kärkeen kuitenkin jo noin 13 h ja peesihyötyä ei näin ollen juurikaan enää ole. Thule on kisassa tällä hetkellä sijalla 7, eli Adidas Terrex (viime vuoden maailmanmestarijoukkue) on jäänyt vähän jälkeen. Thulen tilanne on pientä väsyä lukuunottamatta kuulemma hyvä, ja kaverit on virkeän oloisia.

-Blackwater on noususuhdanteessa ja kisassa tällä hetkellä toisena, kuitenkin 6 tuntia Buffia perässä.
-Svedupetterit, eli Silva niilottavat kolmantena 7 h 30 min Buffista jääneenä.
-Neljäntenä tulee Outdry-jne., 8 h 30 min keulaa perässä.
-Viidentenä tanskalaisyllättäjä Daredevils, 12 h keulasta.
-Kuudes Columbia, 12,5 h keulasta.
-Seitsemäs meidän lähes ikioma ja 75% aitoa suomalaista lihaa sisältävä Thule. Keulaan siis se 13 h tms.
-Kahdeksantena ja yhdeksäntenä käsi kädessä, ainakin seurannan mukaan, vetävät wassbergiläis-tyylillä rullaluistelumäkeä ylös Adidas ja Tsekkien Opava. Opava on nousukiidossa.

Ennustukset kisan lopusta menevät tällä hetkellä seuraavasti:
-Buff rummuttaa, paukuttaa, niilottaa, ähisee, puhisee, kävelee, pyöräilee ja meloo tämän päivän taistellen unenpuutetta ja tummumista vastaan. Todennäköisesti he kuitenkin ehtivät jokimelontaan, jonka aikana darkzone napsahtaa päälle. Mikäli Buff onnistuu pääsemään joella jonkin matkaa eteenpäin, on kisa käytännössä ratkennut siihen, koska muutkin jotuvat odottamaan. Jos Buff taas tummahtaa niin tummaksi, ettei ehdi jokimelontaan ennen pimeää, on edessä kokoontuminen joen rannassa. Sitten kärkijoukkueet vain melovat kilpaa lähtöluvan aamulla saatuaan. Tämä olisi tietysti ankea loppu ja epäreilua Buffia kohtaan tavallaan, mutta eipä näitä seikkailukisoja kukaan ole kovin reiluiksi väittänytkään.

-Nike noussee lähemmäksi Buffia, ja ei olisi aivan ihme, jos ihme tapahtuisi, eli kärkipaikka vaihtuisi vielä.
-Silva ja Outdry todennäköisesti kisaavat sijasta kolme. Meidän Thulella on toivottavasti myös sanansa tässä sopassa sanottavana, vaikka vauhdin pitäisikin parantua nykyisestä aika paljon. Jotenkin en ihan jaksa uskoa esim. Daredevilssien jaksavan ihan loppuun asti. Mutta olen ollut ennenkin väärässä ja mitä tahansa voi tapahtua vielä. Kisaa on vielä reilusti yli 24h jäljellä!

-Entäpä ne 100% kotimaiset? Ennen kisaa oli vielä mahdollisuudet vaikka kolmoisvoittoon. Nyt alkaa kuitenkin ikävästi vaikuttaa ihan siltä, että enää ei mahiksia juuri ole: Garmin on kärkeä noin 24 h perässä, Omjakon vähintään saman verraan + muutama missattu rasti, ja Scandinavian Outdoorhunks on peruspenamaiseen tyyliin alkanut ilmeisesi oikoa osuuksien ohi.

-Pasosen Mika, tuo laadukkaan seikkailuraportoinnin sanansaattaja, voi kuitenkin hyvin. Unenpuutetta, vilua ja kylmää on koettu, mutta tasapainoinen ruokavalio ja hyvät varusteet ja nesteytys pitävät miehen tikissä varmasti vielä ainakin yhden päivän. Tekstareiden rivien välistä voi kuitenkin vielä lukea, että usko omaan suoritukseen ei ole hiipunut. Eikä tietenkään myöskään Thulen suoritukseen.
Kisa ratkeaa pian, stay tuned!

tiistai 5. lokakuuta 2010

Kolmas yö alkaa

Tilanne klo 21.30 paikallista aikaa:
Buff vetää vakuuttavasti kärjessä.
Perässä seuraavat Silva, Blackwater ja Outdry. Järjestyksestä ei tietoa, mutta veikkaan tuota järjestystä. Trackerit ei toimi, yllätys sinänsä. Sitten perässä seuraa Daredevils ja heidän perässään aika lähellä Columbia, Adidas ja Thule.
Adidas on siis ohittanut päivän aikana meidän heput, eli nyt ollaan sijalla 8. Huumoria kuitenkin kuulemma vielä löytyy ja kokemustakin on sen verran, että äijät tiedostavat sen tosiseikan, että kaksi yötä on vielä kisaa jäljellä. Toivottavasti suuntaus sijoitusten suhteen kääntyy noususuhdanteeksi.

Nyt alkaa melonta-trek -osuus olla Thulen osalta pikkuhiljaa takana, ja edessä seuraavaksi fillarointia, jonka jälkeen karu ylämäkiluistelu ja trekki. Siinähän se yö sitten vierähtääkin mukavasti ulkoilun merkeissä. Buff on Thulea noin 9 h 30 min edellä.

Muut suomalaiset tulevat takaa niin kovaa, että rummutus kuuluu Mikkeliin asti. Nyt on iso limppu kehissä ja mennään sitä kuuluisaa isoa kovaa. Paras loikka on päällä, kelläs muullakaan kuin...Team Garminilla. Perässä Scandinaaviset Hunksit ja Omjakon. Tai itseasiassa Omjakonista ei ole tietoa, kun trackeri ei toimi, eikä näkähavaintoja toden totta ole, mutta sen verran pystyy tässä vaiheessa sanomaan, että Peki & al. ovat onnistuneet kipuamaan takaisin sinne vuorelle, jolta ei olisi oikeastaan kannattanutkaan alas harppoa.

Mika Pasonen update: Mika on kantanut järjestäjien köysiä ja oli kuulemma sikamaisen painava reppu. Tästä suivaantunena hän aikoo palkita itsensä rasvaisella ruoalla (esim. pekonilla, kuten aamulla kuulemma kävi), ja juoda päälle höräyksen laatuviiniä (hinta yli 1,5 €/pll). Selvää lipsumista havaittavissa tältä terveiden ruokailutottumuksien airueelta! Ihmekkös tuo, kun joutuu päivätolkulla venailemaan hikisiä ukkoja ja naisia jossain huitsin nevadassa, eikä mitään hajua ole yhtään mistään.
Stay tuned.

Jos joku on pummi...

...niin tämä on. Ja sen tarjoilee teille Suomen Team Omjakon:"Peki Sorjomen", Herkules, Tume ja Laura tempaisivat väärälle puolelle vuorta. Ylhäältä harjanteelta (2200 m mpy) kuvassa näkyvään nykyiseen olinpaikkaan (700m mpy) on aikaa kulunut vaatimattomasti vajaat 11 tuntia. Ilmeisesti tieto perutusta cp:stä, joka siis olisi sijainnut joukkueen nykyisestä sijainnista reilun kilometrin päässä luoteeseen, ei ole aivan täysin kirkkaana saavuttanut näitä kovan onnen sotureita. Onneksi kisa on kuitenkin vasta puolivälissä, joten ei tällainen noin vuorokauden pikku koukku välttämättä paljon lopputuloksissa paina. Ikävää asiassa on tosin se, että nyt taitaa jäädä yksi rasti välistä, elleivät he palaa takaisin harjanteelle ja koukkaa uutta cp:tä matkan varrelle. Kuvan vasemmassa yläreunassa näkyy se rasti, jonka kautta pitäisi matkan sitten joskus taas jatkua.

Väliaikatietoja

Tilanne pakollisen 4 h tauon alussa:

1. Buff 01:02 2. silva 04:38 3. outdry 05:29 4. blackwater 05:45 5. deardevils 07:22 6. columbia 08:21 7. thule 09:23 8. adidas 09:46

Blackwaterin suora reitinvalinta yöllä saattoikin olla iso moka, vaikuttaa nimittäin siltä, että he eivät tienneet yhdestä uudesta cp:stä, jonka kautta kaikki muut kärkipään joukkueet kulkivat. Sakko siis napsahtaa jossain vaiheessa. Buff on jo puolivälissä seuraavaa melontaa, Silva sotkee fillarilla kakkosena ja Outdry ja Blackwater ovat myös fillarien päällä. Muut ovat vielä tauolla klo 10.45 paikallista.

Janne, Martti, Outi ja jonkun järjestäjän pää.

Martti ei hyydy.

Outi ei hyydy.

Mika Pasonen voi hyvin. Hän raportoi juuri kaupan kassajonosta tuoreimmat kisauutiset. Mukaan oli tarttunut seuraavaa: 6 tölkkiä Mahou-olutta, suolapähkinöitä ja 2 nektariinia (sorsille syötettäväksi). Laadukas raportointi on eväistä kiinni.

Kolmas aamu sarastaa

Klo 08.30 paikallista aikaa on tilanne seikkailu-MM:issä se, että Buff paukuttaa johtoasemassa muutaman tunnin turvin. Buff vaikuttaa erittäin vahvalta ja hyvävoimaiselta voittajakandidaatilta tässä vaiheessa kisaa ja joukkueen vahvuus on kunnon ja kokemuksen lisäksi myös paikallistuntemus. Julia kuulemma asuu kilpailualueella.

Pitkän trekin ja sitä seuranneen fillarisiirtymän jälkeen on ohjelmassa pakollinen 4 tunnin tauko. Buff on jo jatkanut matkaa tauolta eteenpäin, ja parhaillaan taukoa viettävät Silva, Outdry, Blackwater ja Daredevils. Thulen trackeri lopetti taas toimintansa ennen kolmea yöllä, jolloin he olivat pari-kolme tuntia Blackwateria perässä. Todennäköisesti sällit saapuvat taukoon tunnin sisällä, sillä Blackwater on siellä jo muutaman tunnin pönöttänyt. Thulelle tauko ajoittuu siis päiväsaikaan, joka ei ole paras mahdollinen tilanne nukkumisen kannalta, mutta eiköhän se uni tule kaikesta huolimatta.

Myös Silva, Outdry, Blackwater ja Daredevils vaikuttavat kaikki olevan aika hyvässä tikissä, eli kova urakka on Thulella edessä, jos meinaa palkintopallille nousta. Kaikki on kuitenkin mahdollista ja tilanne on kuitenkin suhteellisen hyvä, sillä eroa ei vielä aivan valtavasti ole esim. kakkosena olevaan Silvaan.

Tauon jälkeen homma jatkuu taas fillareiden selässä pari-kolme tuntia ja sitten on vuorossa pareitain suoritettava yhdistetty melonta- ja trek -osuus. Tämän jälkeen on vielä vuorossa vaikka mitä, ja koko homma tulee todennäköisesti kulminoitumaan viimeiseen jokimelontaan, jossa on darkzone. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kärkijoukkue tai -joukkueet jäsähtävät darkzoneen, eli pimeällä ei siis saa meloa joessa, niin takaa-ajajat voivat ottaa tuntitolkulla kiinni. Nyt näyttää arvioidun aikataulun valossa siltä, että näin tulee käymään.


Vielä on kisaa jäljellä.

Melko todennäköisetä on, että se joukkue joka ensin hyppää kajakeista kuivalle maalle lopun tunnin mittaiseen city-suunnistukseen, voittaa myös mualimanmestaruuden. Välissä on kuitenkin vielä monta mutkaa ja askelta otettavana, ja kisa jatkunee vielä kärjen osalta vajaat kaksi vuorokautta.

Mitä kuuluu Mika "Terveet elämäntavat kunniaan" Pasoselle, joka pyyteettömästi ja intoa puhisten raportoi jokaisesta käänteestä tässä kiivassa taistossa? No, ensinnäkin sopiva punaviini on löytynyt. Siinä on keltainen etiketti ja hintalapussa seisoo 1, 04 €. Lisäksi hän on juonut yhden kervesan, ihan vain kokemuksen vuoksi, ja muutenkin ravinnut itseään terveellisesti. Unet ovat kuulemma jääneet aika ohuiksi, mutta niin pitääkin jäädä. Onhan kyse sentään seikkailusta ja silmäpussien kuuluukin roikkua! Stay tuned.

ps. Järjestäjien ilmoittama ikävä keskeytysuutinen osoittautui ankaksi. Team Garmin porskuttaa vääjäämättömästi kohti kärkisijoja, ja ei todellakaan ole keskeyttänyt.
ps2. Muut suomalaiset vetävät myös Peter Seliniä lainatakseni ns. isoa kovaa. Omjakon on tällä hetkellä siellä, missä kärkijoukkue olisi voinut olla noin 14 tuntia sitten, jos he olisivat Omjakonin tavoin lähteneet harjanteen päällä sijaitsevalta köysirastilta aivan väärään suuntaan ja kohti väärää laaksoa. Edessä on hikinen urakka takaisin mäen päälle, mutta onhan matkaakin ja kisaakin vielä jäljellä! Eihän reilu tuhat ylimääräistä nousumetriä tunnu tämän tason kestävyysurheilun gladiaattoreilla yhtään missään (taas lainattiin härskisti Peter Seliniä). Scandinavian Hunks on taas pauttiarallaa 19 tuntia keulaa perässä, mutta seurantapallukka liikkuu vielä, ja lujaa! Suomalaisella sisulla eteenpäin!

maanantai 4. lokakuuta 2010

Toisen illan tilanne...

...on se, että Buff-Thermocool paukuttaa johdossa. Pari tuntia perässä seuraa toisena Silva. Kolmantena seuraa Outdry-jne. (eli ex-Lafuma) noin neljä tuntia keulasta. Neljäntenä tulee tanskalaisyllättäjä Daredevils heti perässä (tätä kirjoittaessa näyttää kyllä siltä, että Outdry pummaa pimeässä ja Daredevils kuittaa.)

Nike eli Blackwater, joka ohitti uniensa jälkeen meidän sällit (eli Thulen) iltapäivällä vuorelle noustessa, vetää suorempaa reittiä korkeammalla vuorella ja saattaa onnistuessaan nousta suoraan kolmanneksi. Navigointi (eli suomeksi ihan vaan suunnistus) pimeällä ja vuoristossa voi olla noilla kartoilla kohtuullisen haasteellista, mutta puikoissa Nikella on mm. Chris Forne, joka oli mm. MM-suunnistuksissa Trondheimissa tänä vuonna keskimatkalla 21. ja pitkällä 24. Erittäin kokenutta Fa'vaeta taas pidetään yhtenä seikkailukisojen parhaana suunnistajana. Kloserikin on voittanut muutama vuosi takaperin Jenkkilässä pidetyt rogainingin MM-kisat. Hän tuskin kyllä suunnistuksesta tällä kertaa vastaa. Eli kartta pysynee kädessä oikein päin.

Thule siis tällä hetkellä seurannan mukaan kuudentena. Tosin lähelle perään iskeneen tsekkiporukan Opavanet-jne. seurantalaite ei ole näyttänyt mitään pariin tuntiin.

Huonoja uutisia:
-Suomen toivo Team Garmin heitti MM-haaveet nurkkaan ja pyyhkeen kehiin jokin aika sitten.
-Parin vuoden takainen MM-voittaja Orion on keskeyttänyt. Nathan Peterson veti lipat fillarilla ja oli pötkötellyt vartin tajuttomana. Ukko kuitenkin nyt hereillä ja kuulemma "ok". Ilmeisesti loukkantuneen herran oma fillari oli jäänyt matkan varrelle lentomatkalla ja alla oli uudenkarhea ennen kisaa ostettu tykki. Liekö sillä ollut osuutta onnettomuuteen. Viime vuonnahan meidän tiimillä katkesi matka Jannen lippoihin fillarilla. Tarkkana pitää siis olla kun fillarilla sotkee.

Muita havaintoja:
-Suomipoppoo "Peki Sorjomen", Herkules, Tume ja Laura Salmela, eli Omjakon, niilottaa tällä hetkellä hyvissä tarkkailuasemissa vajaa 9 tuntia keulaa perässä.
-Kolmas 100% kotimainen, eli Scandinavian Hunks, sotkee vielä ilmeisesti fillariosuutta, joka kärjen osalta päättyi kymmenisen tuntia sitten.

Kirjeenvaihtajastamme Mika "Turisti" Pasosesta ei ole havaintoja. Mies lienee syömässä ituja ja valmistautumassa huomisiin vaativiin raportointitehtäviin. Stay tuned!

Ensimmäinen vuorokausi takana

Tilanne nyt kun kisaa on käyty noin 30 tuntia on seuraava: Kärjessä jyystää Buff-Thermocool ja perässä tappituntumalla hönkii Silva. Nämä joukkueet ovat luistelleet pitkää trekkiä edeltävän ylämäkirullaluistelun, ennen kuin muut ovat edes lähteneet kyseiselle osuudelle. Luistelua edeltävässä vaihdossa on tilanne se, että jenkki+kiwi kokoonpano (ex Nike, nykyinen Blackwater) nukkuu ilmeisesti vessassa. Vaihdossa ovat myös ranskalais-kiwi -joukkue, jonka nimi on niin monimutkainen, että en ala sitä tähän kirjoittamaan, mutta puhutaan siis ex-Lafumasta (eli nro 14). Lisäksi vaihdossa on yllättävän korkealla kärkikahinoissa keikkuva tanskalaisjoukkue Daredevils ja heidän jälkeensä sinne saapuivatkin sitten meidän poijjaat ja tyttö, eli Thule.

Thule siis kohtuu hyvissä asemissa sijalla 5 tässä vaiheessa kisaa, klo 15 paikallista aikaa maanantaina. Edessä on nyt seuraavaksi siis ylämäkiluistelua ja pitkä trekki. Trekkiä on kuitenkin lyhennetty huomattavasti, koska keli on kehno. Trekin jälkeen on vuorossa vähän fillaria ja sitten pakollinen 4 h tauko. Tauko sijoittunee huomisen päivään. Yö kulunee siis tepastellessa trekkiosuutta. Lisää tilannetietoa tulee paikan päällä kiihkeää tilannetta seuraavan, roskaruokaa ja olutta vieroksuvan, kirjeenvaihtajamme Mika "Turisti" Pasosen tekstiviestien välityksellä. Stay tuned!

lauantai 2. lokakuuta 2010

Kisan kulku selvillä, kova reissu tiedossa

Seikkailu-MM:ien osuudet, niiden järjestys ja arvioidut ajat on julkaistu.
Martin käyttää pitkiä housuja, suomalaiset hurjat vetävät shortseissa!
Peten ja Jannen ilmeet ovat tuimia ja keskittyneitä ennen kisaa. Petellä pilkottaa myös salainen ase sukanvarresta. Mahtaako se olla ratkaiseva tekijä tulevassa taistossa?