sunnuntai 24. elokuuta 2008

Selvä paalupaikka Archipelagossa!

Ennakko-odotukset eivät pettäneet Archipelago Adventuren osalta. Maastojen puolesta oli odotettavissa vuoden kohokohta ja sitä se olikin. Lisäksi keli taisi olla elokuun ylivoimaisesti lämpimin päivä auringon paistaessa koko kisapäivän. Kermana kakun päälle ratamestari oli vielä loihtinut huikean hienon radan mistä ei vauhtia puuttunut.

Alla voittoon päättynyt raportti.

Alkuvalmistelut:
Pari viikkoa aiemmin sovin Tommi Putkurin kanssa kisaamisesta kisassa. Tommi lupasi loihtia paikalle Avalon kajakin jolla eteenpäin pääsisi ihan mukavasti.
Kisa-aamu:
kajakin jättöpaikalle tapaaminen sovittu 07.30. Berlingo kaartaa paikalle 07.28, Tommin jo olleessa pelipaikalla. Kamat vaihtopaikalle valmiiksi ja kohti kisakeskusta.
Kisakeskuksessa hyvissä ajoin klo 08 jälkeen. Aikaa lähtöön on uskomattoman paljon ja kaikki on periaatteessa valmista ennen klo 9. Hengailua ja säätöä sekä kaikennäköstä virittelyä, joka kuuluu tietenkin pelin henkeen. Rata ja osuudet saivat ainakin itseni vakuuttuneeksi siitä että voitosta taistellaan. Tärkeää oli selvitä pyöräosuudesta niin että melomaan päästään kärkiryhmässä.
Lähtö:
Vähän ennen lähtöä Tommi huomaa että reitti on piirretty lähdöstä suoraan kakkoselle ja ykkönen ja quest 1 on jäänyt välistä. No ei muuta ku viivat oikeeseen paikkaan.
Pari minsaa ennen lähtöä sovitaan että alotetaan rauhallisesti ja katsellaan tilannetta.

Osuus 1: Fillari ja Quest 1 ja 2
Alotus fillarilla. Parin minsan ajelun jälkeen Penaltyn Prittinen sotkee hulluna kärjessä. Ekaan ylämäkeen reippaampi veto ja joukkueet hajoavat muutaman sadanmetrin mittaiseksi madoksi. Quest ykkösellä haetaan muistin perusteella kaksi rastia avokallio mäeltä. Takana tulevat joukkueet saavuttavat juoksemalla hieman kovempaa. Pyöräilyyn lähdetään kuitenkin taas kärjessä. Kakkosrastilla perässä on enää Woodman ja Rahtiklinikka. Rahtiklinikka tippuu kyydistä ennen Quest kakkosta. Quest kakkosella haetaan n. 50x100m alueelta kolme rastia. Jakaannumme Woodmannin kanssa avoriviin ja löydämme rastit hyvässä tahdissa. Eroa lienee kolmanteen joukkueeseen lähdettäessä eteenpäin 2-3 minuuttia. Uskomattoman paljon kun vielä ei olla ajettu edes isoa kovaa.
Nelosella hieman haparointia epätarkan kartan kanssa, tappiota tulee tuskin kuitenkaan montaa sekuntia. Vitoselle sitten umpisurkea reitinvalinta vasemmalta mustaa hiekkatietä. Tie ei menekään perille asti vaan välissä on kaksi piha-aluetta. Pihat tetsataan metsiä pitkin. Oikealta asfaltin kautta reitti luultavasti pari minuuttia nopeampi. Haparointi jatkuu kutosella. Oiomme isolta asfaltilta kuntoradalle joka on hakepolkua. Woodman kiertää hiekkapintaista ulkoilutietä rastille. Rastille tultaessa eroa on n. 45sek Woodmanin hyväksi. Kerrasta oppineena kierrämme mekin nyt hiekkatietä takaisin Upinniemeen vievälle tielle. Ylämäen jälkeen laskettelemme alas pitkälle suoralle jossa puhaltaa kunnon vastatuuli. Woodman on edellä parisataa metriä. Ajamme eron kiinni parissa minuutissa. Homman ohjailu siirtyy taas meille Woodmanin tarkaillessa tilannetta. Kolme kilometriä ennen vaihtoa Woodman joutuu kuitenkin antautumaan ja eroa on vaihdossa vajaan minuutin verran. Kolmas on ilmeisesti jäänyt jo kymmenisen minuttia.

Osuus 2: melonta, coastaleering, melonta
melko hidas vaihto ja Avalon vesille. Woodman pääsee vesille muutaman sekunnin perässä. Ero kasvaa kuitenkin nopeasti muutamaan minuuttiin. Ensimmäisen coastaleeringin saa suorittaa joko juosten tai meloen. Mielestämme osuus on selvästi nopein suorittaa meloen. Melomme aluksi kahdelle rastille jotka on joka tapauksessa haettava juosten. Tämän jälkeen kierrämme vastapäivään rastit. Yhdessä kapeikossa joudumme vetämään kajakkia kaislikon läpi n. 50m matkan. Aikaa menee epävirallisten tietojen mukaan 49 minuuttia. Nopein juosten suorittanut oli osuudesta suoriutunut meidän arvioita nopeammin n. 55 minuuttiin. Takana tulevat joukkueet olivat sitten osuudella säätäneet kunnolla ja ero oli kasvanut epävirallisten kuulopuheiden mukaan jopa 20 minuuttiin.
Loppumelonta taas hyvällä tahdilla vaihtoon. Kajakki ei varmasti ollut kisan nopein mutta ihan mukava vesipeli. Ohjaustehostin tosin olisi ollut paikallaan ku polkimien lukitusmekanismi ei toiminut ja varpailla joutui kurkottelaan polkimille.
Vaihdossa taas energiaa naamaan.

Osuus 3: Coastaleering
Coasti suoritettiin Linlön saaressa. Omalle reitille olimme valinneet useamman uintiosuuden. Uinti tosin osoittautui jälkikäteen ainakin muutamassa kohdassa hieman hitaammaksi vaihtoehdoksi. Mutta mikä oli uidessa kun aurinko paistoin ja joutsenet uiskenteli rinnalla. Ensimmäinen varsinainen rastipummi tuli sitten coastin kakkosrastilla kun Tommi kiersi väärän kiven leimasinta etsiessään. Tarkuutta peliin. Ainakin 12sek hukkaan;) . Vaihdossa ero oli ilmeisesti suurinpiirtein saman verran kun lähtiessäkin.

Osuus 4: Fillari ja quest
Ajoimme hyvällä tahdilla osuuden ainoalle rastille. Polku ennen rastia oli harvennushakkuun peitossa ja muutenkin melko pieni. Päätimme jättää fillarit rinteeseen ja juosta 250-300m matka rastille. Rastilla odottikin sitten todellinen ratamestarin kosto. Rastilla lapussa luki "rasti sijaitsee korsumäen päällä". TÄH! sinne oli vielä rastilta eteenpäin matkaa varmaan 400m ja fillarit oli juuri väärässä suunnassa. Ei muuta ku juosten rastille ja sieltä taas takaisin fillareille. Aikatappiota tuli varmaan viitisen minuuttia ainakin. Samassa osuudelle lähtiessä asetettu viiden tunnin alitus tavoite jäi haaveeksi. Fillarilla taas hyvällä tahdilla maalialueelle missä tietenkin ohjelmaan jo ennen kisaa arvattevasti kuulunut esterata tuli suorittaa. Hölkättiin rata ympäri ja maaliin päästiin ajassa 5h2min18sek. Kakkoseksi nousi Penalty Adventure n. 19min perässä.

Hyvä kisa ja miehet oli hyvässä iskussa. Pyöräkin oli itsellä ensimmäistä kertaa tänä vuonna säädöissään kisassa. Kaikki tämän vuoden kisat on mennyt penkin alle pyörän säätöjen takkuillessa. Yllättävää oli muiden joukkueiden vaisu vauhti varsinkin pyöräilyssä, kovempaakin olisi voinut ajaa. Melontaan kun päästiin kärjessä olin melko varma ettei kukaan meitä enää pysty ohittamaan, luotto melontavauhtiin oli kuitenkin olemassa. Hienoa oli että ohjelmassa oli kajakkimelontaa. Kajakki on kuitenkin sitä mitä reenataan 99,9% melontaharjoittelusta. Kanootilla melominen kisoissa on lähinnä pakkopullaa ja siinä tulevat erot on lähinnä minimaalisia. Toivottavasti jatkossa kajakkia olisi ohjemassa useammin.

t.Pete